Täällä taas..
Travemunde. Fischereihafen.
Palasin Estellelle miehistönvaihdosvierailultani. Vietin viimeiset pari viikkoa (sen aikaa kun Estelle kävi purjehtimassa Baltic Sailin kanssa Tanskassa) saksalaisella, kolmimastoisella raaka- ja kahvelipurjein varustetulla koulutuspurjelaivalla, Fridtjof Nansenilla. Tuntuu hyvältä olla taas täällä “omien” parissa. Hetken poissaolon jälkeen Estelle tuntuu jälleen pikkuvikoineen varsin kodilta!
Opin miehistövierailullani paljon. En kykene määrittelemään sitä kuinka paljon uutta tietoa ja ymmärrystä sain käsittelemällä minulle aivan uudenlaisia purjetyyppejä, raaka-ja kahvelipurjeita. Myös loikkaus saksalaiseen (purjehdus)kulttuuriin oli opettavaista. Suurinpana antina vierailustani pidän kuitenkin uutta perspektiiviä: nyt minulla on jotain johon verrata Estelleä, sen toimintatapoja, takilan virityksiä, tunnelmaa.. Moni Estellellä oppimani asia sai syvemmän merkityksen, kun Nansenilla näki toisenlaisen virityksen, hoksasi tarkalleen miksi joku asia on hoidettu Estelellä niin kummallisesti kun se on hoidettu. Kaikkien niiden hyvien hoksaamisten vastapainoksi löysin katseeseeni myös arvostettavaa kriittisyyttä, nyt kun on nähnyt miten muulla tapaa asioita voi hoitaa, ei kotolaivalla välttämättä tyydy enää siihen nopeiten tulleeseen vastaukseen.
Minun silmissäni suurimpia eroja Estellen ja Nansenin välillä oli purjehtimisen syy. Nansen liikkuu tarkoituksenaan kouluttaa purjehdusoppilaita ja pitää siten perinteikästä purjeharrastusta yllä. Näistä koulutuspurjehduksista laiva saa myös rahoituksen toimintaansa. Mutta jotenkin siellä ollessa tuntui siltä että, vaikka purjehtiminen hienoa olikin, jotain puuttui. Se oli vain purjehtimista, ilman todellista määränpäätä tai syytä liikkua. Tämän oivallettuani koin suurta ylpeyttä siitä miksi Estelle liikkuu ja minkälaisilla voimavaroilla sitä liikutamme. --hei tyypit, on todella hienoa että meillä on projekti jonka takia purjehdimme satamasta satamaan, maasta toiseen ja vielä pääosin vapaaehtoisvoimin!
Kun on tapahtumien ja toiminnan keskipisteessä, kadottaa helposti ulkoisen tarkkalukyvyn. Laivalla työskennellessä on helposti sumentunut näkemään vain asioita jotka eivät toimi niin hyvin kun niiden haluaisi toimivan. Kiireen keskellä ei välttämättä osaa pysähtyä muistamaan kuinka erityinen projektimme tämän laivan, sen liikuttamisen ja tiedotuskiertueen parissa on. Vaikka monessa asiassa ja järjestelyssä on parantamisen varaa, moni asia toimii laivallamme ja järjestössämme erinomaiseti. Kaipa sitä vaan että muistetaan erityisyytemme vaikka -ja juuri siksi että- laituripaikat on korvessa ja kusitankki hieman vuotaakin...
Englantiin lähtöä odoittaen ja saksalaisesta ilta-auringonpaisteesta nauttien,
Riina
