Pelkkien teknisten ja ideologisten puntarointien ohella
haluan keskustella ratkaisujen laadusta ikäänkuin
viidenkymmenen vuoden päästä (menneestä tai tulevasta,
ihan sama..) tarkastellen.
Estelle on erään laajamittaisen maailmanparannusliikkeen
yksi haara. Kun tällaisilla tuppaa olemaan vähän rahaa,
ne pärjäävät hurjalla työllä ja luovuudella, sekä
symppareiden toimittamalla rahalla. Jomman kumman
hiipuessa hanke tuhoutuu tai muuttuu, hallitusti
tai sitten ei.
Viidenkymmenen vuoden päästä tarkastellen Estelle
on esimerkkitapaus jostakin. Mistä?
Perinteiset sankaritarinat ovat tragedioita.
Vrt. Sammon ryöstö (ihan perusteeton homma, täysin
tyritty, sekopäistä uhoa)tai talvisota(Sankaruutta
ja vastustajan tyrimistä, sotilaallinen tappio ja
nöyrtyminen).
Kunnon tarinaa ei nykymediaan oikein saa menestyksestä,
jossa ihmiset tekevät hyvää toisilleen ja muulle
maailmalle. OK, kyllä me niistäkin joskus kuulemme,
mutta eivät ne kuitenkaan ole niitä tarinoita, joilla
lapset oppivat maailmaa katsomaan.
Estelle pantiin alulle perimmältään tiedotusvälineenä,
tarkoituksena opettaa ja uhota tekemällä. Tällaisia
on muitakin: Aseistakieltäytyjät, kulutuskarkurit,
toisineläjät... Estellen piti olla pieni malli
reilusta vaihdosta.
Jotta Estellen legenda, kulussa olevan laivan
säestämänä tai ilman sitä, eläisi myönteisenä
esimerkkinä, sitä ei pidä seilata hinnalla millä
hyvänsä. Yksi liian suuri hinta on sankarivainajat,
ja loppuunpalaneet, katkeroituneet aktivistitkaan
eivät ole hyvä tulos.
On ihme, että Estelle on päässyt näinkin pitkälle.
Reilun vaihdon laiva siitä tulee vain nykyiseen nähden
kaksin-, kolminkertaisella satsauksella. Sellainen apu
löytynee vain ulkomailta, ja se ratkaisu on alusta
pitäenkin ollut työn alla.
Laivatouhun lopettaminen tai hallittu muuttaminen on
tehtävä hyvin, niin että ei pilata saavutettua hyvää. Se
hyvä ei tuhoudu, jos laiva lakkaa seilaamasta, ei vaikka
se jäisi baarilaivaksi Aurajokeen. Se voidaan kyllä tuhota
erilaisilla vilunkivaihtoehdoilla. Eräät
maailmanparannusalan esimerkit osoittavat, että edes
velkojen maksamatta jättäminen ei välttämättä vie
positiivisia vaikutuksia, ja eräät toiset osoittavat,
että kylläpäs vievät.
Saavutetusta hyvästä melkoinen osa on niiden
osakkeenomistajien ja symppareiden sieluissa,
jotka ovat osallistuneet ehkä vain rahalla
ja hyvillä toivotuksilla.
Toinen osa on niiden sieluissa, jotka ovat
tehneet työtä hankkeessa.
Kolmas osa saattaa olla sitten siinä
"estellen legendassa", kun sitä joskus
kauempaa muistellaan.
Kaikkiin näihin osiin voimme vaikuttaa.
Jyrki Pölkki
