Uusia ystäviä

Myöhäisiä terveisiä Den Helderista!
Tilannekatsauksen poikasta:

Summa summarum:

TSR kisan lopettaminen sapetti meitä kovasti.
Tuska, jonka tähden järjestimme lukuisia keskusteluita,
synnytti laivalla kuitenkin uuden nerokkaan käsitteen kriisigeneraattori, jota on käytetty siitä lähtien menestyksekkäästi.

Esimerkkinä uudesta jo käyttöön otetusta uudesta vakiintuneesta sananparresta:

Aamupalaveri = Kriisigeneraattori = Crisis Generator (engl.). Merillä järjestimme kriisigeneraattorin muun muassa vessapaperin todennäköisestä loppumisesta matkan aikana (=kuinka jäljellä oleva paperi jaetaan tasan) sekä septitankkiongelmista.

Saimme Bergen – Den Helder -matkallamme aikaiseksi muutakin iloa:

Norjasta mukaamme tuli uusi kirkassilmainen kansioppilas,
joka on yksi bergenilaisen Zapatistiryhman jäsenistä.
Saimme hänet kaupattua mukaan Mexicosuunnitelmiimme, joten vuosi 2010 on taas vähän lähempäna – verkostoitumisen ja uusien kansalaisjärjestöjen löytämisen kautta.

Den Helderissä rantauduimme puisen Tres Hombres -nimisen rakenteilla olevan rahtilaivan viereen. Tres Hombresin ympärillä puuhaava Atlantis Sailtransport -ryhmä (http://sailtransport.com) osottautui tehokkaaksi ja mukavaksi porukaksi: Estellen lähimaasoon rakennettiinkin Tall Ships -juhlallisuuksien ajaksi Fair Trade Bazaar, jossa paikalliset luomutuottajat asekä reilun kaupan järjestöt myivät tuotteitaan sekä jakoivat tietoutta oman maailmankauppamme lisäksi.







Atlantis -crewlla on samankaltainen päämäärä, kuin estelleläisillä; Tres Homresista on tulossa Hollannin ensimmäinen ympäristöystävällisesti liikkuva reilun kaupan rahtipurjelaiva. Juonimme miehistöjemme kanssa, että yhdessä voimme kaapata siivun maailman hiilidioksidivapaista markkinoista: purjein kulkevassa rahdissa on tulevaisuus!



Uusia ystäviä siis. Se on aina mukavaa.

Ellu

Muki

Kun saapuu Estellelle, saattaa ensin hämmentää: kaikkialla on vekottimia, naruja, lippuja, lappuja, nopeasti käyskenteleviä ihmisiä, omituisia lemahduksia, taivaalta kuuluvia ääniä, uusia sääntöjä.

Ennen kuin ehtii löytää itselleen makuusijan, on sinut jo tempaistu kahvinkeittoon, kakun leivontaan, vessan siivoukseen, kokin messikalleksi, lajittelemaan pyykkiä, syömään, kattamaan, tiskaamaan, saunomaan. Jos olet ollut laivalla ennen, on kaikkien tavarain ja asiain järjestys saattanut muuttua, ja uuden opettelemiseen kuluu luonnollisesti oma aikansa.

Mikä tässä kaaoksessa sitten auttaa?

Oma henkilökohtainen neuvoni kuuluu: hae itsellesi oma muki. Valikoituasi kupin, ota messin seinältä pala maalarinteippiä ja tussi. Kirjoita sen jälkeen nimesi teipin palaan, ja liimaa se mukisi ulkoreunaan. Pikkuhiljaa oma paikkasi laivalla alkaa hahmottua tuon pienen henkilökohtaisen astiasi kautta. On turha ahnehtia liikaa liikaa ensimmäisenä päivänä.


Estelleltä,
ellu

Sonja ja meri

Elokuun ensimmäisen päivän herätys laivalla sai itse kunkin varmasti hetkellisesti hämmilleen. Oma konstattava vahtini oli mennyt nukkumaan turvallisesti kaijassa keikkuvaan laivaan. Aamulla kannelle kömpinyttä porukkaa odotti laiturin sijasta ohi lipuva Elben rantaviiva. Kun kesäkotina on Estelle, ei aina tiedä missä aamu valkenee.

Startti kohti Bergeniä ja Tall Ships Racea tapahtui siis aamun vielä valjetessa 1.8. Reilun vuorokauden joessa uiskentelun jälkeen saimme purjeet ylös Pohjanmerellä. Kerrankin oikeasta suunnasta puhaltanut mukavan navakka tuuli antoi molemmille vahdeille mahdollisuuden matkan tekoon rehellisesti purjein. Mielipiteet mukavan navakasta tuulesta tosin hieman vaihtelivat. Kilpailevan vahdin konstan tuumiessa Pohjanmeren olevan harvinaisen rauhallinen kaatoi merisairaus kiitettävän määrän kansihenkilökuntaa. Takkinsa kanssa kilpaa vihertäneen kiertuekoordinaattorimme sanoin; “Tää on ihan ku olis vuoristoradalla, täältä ei vaan ikinä pääse pois.”

Parin päivän reipas purjehdus vaati veronsa vanhalta rautarouvalta. Ennakkosuunnitelmista poiketen pysähdyimme pieneen Skudeneshavnin satamaan tekemään laivankunnostustöitä. Merellä keikkumisen sijasta plokien, litsojen ja tuuliviirien askartelu piti miehistön kiireisenä parin päivän ajan. Myös oikeasti tärkeitä juttuja, kuten saunomista ja flengausta ehdittiin harrastaa. Taisipa joku onnistua livahtamaan tutustumaan paikallisen kylän ihastuttavaan hintatasoonkin.

Nyt laiva puikkelehtii pitkin Norjan rannikkoa. Illalla pudotamme ankkurin ja jatkamme aamulla kohti Bergeniä valmistautumaan Tall Ships Raceen. Laiva saa ylleen arvoisensa juhlaliputuksen. Kiitos ahkerasti ruostetta hakanneen ja maalanneen miehistön, ei Estellen tarvitse hävetä tovereidensa keskellä. Pintapuolisen siivouksen ja kiillotuksen jälkeen sekä laiva että laivaväki ovat valmiita vastaanottamaan kiinnostuneiden laivavieraiden sankat joukot. Vastavuoroisesti Tall Ships Racen Bergenin osuus on miehistölle hyvä tilaisuus vierailla muilla laivoilla hämmästelemässä ja vertailemassa.

Bergenin Crew Paradea ja Crew Partya odotellessa,

Sonja